Rikos

Itsekriminointisuoja rikoksesta epäillyn suojana

Julkaistu: 12.01.2022

Itsekriminointisuoja eli myötävaikuttamattomuusperiaate on rikoksesta epäillyn tai syytteessä olevan suojaksi tarkoitettu käytäntö. Itsekriminointisuoja tarkoittaa, että rikoksesta epäiltyä ei saa pakottaa tai painostaa omalla toiminnallaan edistämään syyllisyytensä selvittämistä. Henkilöä ei esimerkiksi saa pakottaa todistamaan itseään vastaan tilanteessa, jossa häntä epäillään rikoksesta. Rikoksesta epäillyllä on oikeus vaieta ja olla vastaamatta kysymyksiin. Epäillyllä ei myöskään ole velvollisuutta puhua totta esitutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana. Rikosoikeudenkäynnissä syyttäjän tehtävänä on näyttää toteen syytetyn syyllisyys ja rikosvastuun edellytysten täyttyminen.  

Itsekriminointisuojasta säädetään useissa ihmisoikeussopimuksissa, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan. Itsekriminointisuojasta säädetään nimenomaisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. Lisäksi itsekriminointisuojan on oikeuskäytännössä katsottu sisältyvän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukseen, josta säädetään Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa. Suomi on sitoutunut noudattamaan molempia sopimuksia, joten rikoksesta epäillylle on taattava itsekriminointisuoja koko rikosprosessin ajan.

Itsekriminointisuojan on katsottu sisältävän syyttömyysolettaman. Syyttömyysolettama tarkoittaa, että rikoksesta epäiltyä tai syytettyä on kohdeltava syyttömänä niin kauan, kunnes hänet on tuomiolla julistettu syylliseksi. Syyttömyysolettamasta säädetään Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. Kansallisessa lainsäädännössä syyttömyysolettamasta säädetään esitutkintalain 4 luvun 2 §:ssä, jonka mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Esitutkintalaissa säädetään lisäksi epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Syyttömyysolettama velvoittaa kaikkia viranomaisia erityisesti esitutkinnan, syyteharkinnan sekä tuomioistuinmenettelyn aikana. Lailla taataan rikoksesta epäillylle tai syytteessä olevalle tietyt oikeudet, jonka vuoksi häntä ei voida viranomaisten toimesta aktiivisesti pakottaa selvittämään rikosta, josta hän on epäiltynä. Syylliseksi toteaminen edellyttää menettelyä, joka takaa rikoksesta epäillylle todelliset mahdollisuudet torjua puolustautumalla häneen kohdistuvat epäilykset.

Itsekriminointisuoja takaa sen, ettei rikoksesta epäiltyä tai syytettyä voida velvoittaa aktiivisesti selvittämään omaa syyllisyyttään. Kiellettyä on esimerkiksi epäillyn epäasiallinen painostus tai pakottaminen todistamaan itseään vastaan. Itsekriminointisuoja koskee vain aktiivista toimimista. Esitutkintaviranomaisten harjoittamaa passiivista näytön hankkimista epäillyn on kuitenkin siedettävä. Itsekriminointisuoja ei estä viranomaisten näytön hankkimista epäiltyä vastaan esitutkinnassa ja pakkokeinoista annetun lainsäädännön mukaisesti. Täten epäillyn tulee alistua erilaisiin tutkimuksiin: esimerkiksi sormenjälkien tai DNA-näytteen ottaminen on sallittua. Itsekriminointisuojaa rikkoo menettely, jossa henkilö pakotetaan aktiivisesti selvittämään syyllisyyttään, eli esimerkiksi tunnustamaan tekemänsä rikoksen. Itsekriminointisuojan mukaan rikoksesta epäillyn ei tarvitse missään tilanteessa todistaa itseään vastaan.

 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Yleinen kotietsintä ja sen toimittamisen edellytykset

Rikoksen selvittämisen sekä oikeudenkäynnin ja rangaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi esitutkintaviranomaisten käytössä on erilaisia pakkokeinoja, joista säädetään pakkokeinolaissa. Esitutkintaviranomaisen käytössä olevista erilaisista pakkokeinoista voidaan mainita paikkaan kohdistuvat etsinnät. Pakkokeinolain mukaisia paikkaan kohdistuvia etsintöjä ovat yleinen kotietsintä, erityinen kotietsintä sekä paikanetsintä. Tässä artikkelissa tarkastelun kohteena on yleinen kotietsintä ja sen toimittamisen edellytykset.

Lue artikkeli

Artikkelit

Itsekriminointisuoja rikoksesta epäillyn suojana

Itsekriminointisuoja eli myötävaikuttamattomuusperiaate on rikoksesta epäillyn tai syytteessä olevan suojaksi tarkoitettu käytäntö. Itsekriminointisuoja tarkoittaa, että rikoksesta epäiltyä ei saa pakottaa tai painostaa omalla toiminnallaan edistämään syyllisyytensä selvittämistä. Itsekriminointisuojan on katsottu sisältävän syyttömyysolettaman, jonka mukaan rikoksesta epäiltyä tai syytettyä on kohdeltava syyttömänä niin kauan, kunnes hänet on tuomiolla julistettu syylliseksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kotirauhan rikkominen

Jokaisella on oikeus olla toisten häiritsemättä siinä piirissä, joka voidaan katsoa hänen kodikseen. Kotirauha on jokaiselle perustuslaissa taattu oikeus. Kotirauhan rikkomisesta säädetään rikoslaissa.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.