Rikos

Rikoslain mukainen avunanto

Julkaistu: 26.07.2022

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 6 §:n mukaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä.  

Avunannon on oltava tahallista. Vaatimus tahallisuudesta edellyttää sitä, että avunantajan on oltava riittävässä määrin tietoinen tekeillä olevasta tai tulevasta rikoksesta. Avunantajan on oltava tietoinen oman teon merkityksestä rikoksen toteuttamiselle. Avunantaja joko ymmärtää tai ei ymmärrä, että avunantoteko edistää rikoksen täyttymisen todennäköisyyttä.  

Avunannon rangaistavuutta rajaa ajallisesti vaatimus siitä, että avunanto on tehtävä ennen rikosta tai sen aikana. Jos avunantaja aloittaa toimintansa sen jälkeen, kun rikos on jo täyttynyt, ei häntä voida enää rangaista avunannosta. Tällöin sovellettavaksi voi tulla jokin muu rikosoikeudellinen vastuuperuste tai rikostunnusmerkistö.  

Avunanto on mahdollista vain tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen. Rangaistavan avunannon edellytykset eivät täyty, jos päätekijän teko ei täytä kaikkia rikosvastuun edellytyksiä.  Täten avunanto on sidoksissa alkuperäiseen tekoon ja rikosvastuun edellytysten täyttymiseen. Jos päätekijää ei rangaista rikoksesta, ei avunantajaa voida myöskään rangaista.  

Rikoslaissa käytetyt termit ”neuvoin, toimin tai muilla tavoin” viittaavat aktiiviseen tekemiseen. Käytännössä avunanto voi olla luonteeltaan fyysistä tai psyykkistä. Periaatteessa mikä tahansa teko voi olla avunantoa. Avunantaja voi esimerkiksi toimittaa rikoksen tekijälle apuvälineitä tai opastaa häntä apuvälineiden käytössä. Avunantaja voi myös esimerkiksi etukäteen luvata auttaa rikoksentekopaikalta poiskuljettamisessa, rikoksen salaamisessa tai rikoksentekovälineen hävittämisessä. 

On katsottu, että arkisetkin teot voivat olla avunantoa, jos ne edistävät rikoksen tekemistä. Täten myös laiminlyönti voi jossain tilanteissa täyttää avunannon edellytykset. Tästä voidaan antaa havainnollistava esimerkki: Kiinteistöhuoltoyhtiön työntekijä jättää taloyhtiön varaston oven auki tietoisena siitä, että varkaat aikovat seuraavana yönä varastaa varastosta omaisuutta. Tällöin kiinteistöhuoltoyhtiön työntekijän laiminlyönti on lisännyt varkauden tapahtumisen todennäköisyyttä, joten hänen voidaan katsoa syyllistyneen avunantoon varkauteen.  

Avunanto on tahallista myötävaikuttamista toisen tahalliseen rikokseen tai tahallisen rikoksen yritykseen. Tämä merkitsee sitä, että avunannon ei tarvitse olla seurauksen syntymisen välttämätön edellytys. Jos näin olisi, avunanto jäisi miltei aina rankaisematta. Syy-yhteysvaatimus täyttyy silloin, kun avunanto on lisännyt, edistänyt tai helpottanut rikoksen tekemisen mahdollisuutta.  

Vaikka avunantaja tuomitaan rikoksesta saman lainkohdan mukaan kuin päätekijä, otetaan avunanto huomioon rangaistuksen mittaamisessa rangaistusasteikon lieventämisenä. Avunantajalle nimittäin voidaan rikoslain mukaan tuomita enintään ¾ rikoksesta säädetystä vankeus- tai sakkorangaistuksen enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärä. Käytännössä avunantajalle voidaan tuomita enintään ¾ siitä rangaistuksesta, joka päätekijälle tuomitaan.  

 

 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Tehokas katuminen rikosoikeudessa

Rikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rikoksen vanhentumisesta

Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rikoslain mukainen avunanto

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 6 §:n mukaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Avunannon on oltava tahallista. Vaatimus tahallisuudesta edellyttää sitä, että avunantajan on oltava riittävässä määrin tietoinen tekeillä olevasta tai tulevasta rikoksesta. Avunantajan on oltava tietoinen oman teon merkityksestä rikoksen toteuttamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.