Rikos

Rikoslain mukainen yritysvakoilu

Julkaistu: 06.04.2022

Elinkeinon harjoittamiseen liittyy usein sellaista tietämystä, jota elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään salassa muilta elinkeinonharjoittajilta. Tällaisen tietämyksen haltijalla on kilpailuetu sellaisiin elinkeinonharjoittajiin verrattuna, joilla tällaista tietämystä ei ole. Liikesalaisuudet ovat nimenomaan sellaista tietoa, jonka leviämistä ulkopuolisille halutaan estää.

Liikesalaisuuden käsite määritellään liikesalaisuuslaissa. Liikesalaisuuslain 2 §:n mukaisessa liikesalaisuuden määritelmässä on kolme osaa: ensinnäkin edellytetään, että tieto ei ole tällaista tietoa tavanomaisesti käsittelevälle henkilölle yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa riippumatta siitä, käsitelläänkö tietoa kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä. Toisena edellytyksenä on, että tiedolla on edellä mainitun ominaisuutensa vuoksi taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Kolmantena edellytyksenä on, että tiedon laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin tiedon suojaamiseksi. Liikesalaisuus voi koskea muun muassa tuotekehitystä, markkinointistrategiaa tai tuotantoa. Esimerkkinä liikesalaisuudesta voidaan mainita Coca-Colan valmistusresepti. Liikesalaisuuksilla on aina taloudellista arvoa yrityksille, jonka vuoksi on katsottu, että niitä on tarpeellista suojella lainsäädännön keinoin.

Elinkeinotoimintaa koskevien kriminalisointien tarkoitus on turvata elinkeinotoiminnan tasapuolisuutta ja reilua kilpailua. Rikoslain 30 luvussa säädetään elinkeinorikoksista: Yksi tämän luvun alaisista rikoksista on yritysvakoilu. Rikoslain 30 luvun 4 §:n mukaan yritysvakoiluun syyllistyy se, joka oikeudettomasti hankkii tiedon toiselle kuuluvasta liikesalaisuudesta 1) tunkeutumalla ulkopuolisilta suljettuun paikkaan taikka ulkopuolisilta suojattuun tietojärjestelmään, 2) hankkimalla haltuunsa tai jäljentämällä asiakirjan tai muun tallenteen taikka muulla siihen rinnastettavalla tavalla tai 3) käyttämällä teknistä erikoislaitetta tarkoituksin oikeudettomasti ilmaista tällainen salaisuus tai oikeudettomasti käyttää sitä. Yritysvakoiluun voivat syyllistyä sellaiset henkilöt, joilla ei ole luvallista pääsyä liikesalaisuuteen. Yritysvakoilusta voidaan rangaistuksena tuomita sakkoa tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritysvakoilun yritys on rangaistava teko, sillä yritys osoittaa yleensä miltei yhtä suurta syyllisyyttä kuin täytetty teko. 

Yritysvakoilun rangaistavuus edellyttää, että tiedon hankinta on oikeudetonta, eli tapahtuu ilman lupaa tai lakiin perustuvaa toimivaltaa. Tämä voi tapahtua joko tunkeutumalla toisen suljettuna pitämään paikkaan, hankkimalla oikeudettomasti salaisuuksia sisältävä tallenne tai vakoilemalla teknisellä erikoislaitteella. Oikeudetonta ei ole esimerkiksi viranomaisen lain valtuuksin hankkima tieto liikesalaisuudesta, vaikka tiedon hankkimisessa käytettäisiinkin jotakin säännöksessä kuvattua tekotapaa.

Lisäksi henkilön tarkoituksena tulee olla oikeudettomasti ilmaista tällainen salaisuus tai oikeudettomasti käyttää sitä. Ilmaiseminen viittaa tiedon julkistamiseen tai sen luovuttamiseen, esimerkiksi myymiseen kilpailevalle yritykselle. Käyttäminen puolestaan tarkoittaa tiedon käyttämistä omaan tarkoitukseen, esimerkiksi omassa yritystoiminnassa hyödyntämiseen. Yritysvakoilun rangaistavuus täten edellyttää tietynlaista tarkoitusta.

Ratkaisussa KKO 2013:20 oli kyse yritysvakoilusta. A:lla ja B:llä oli työtehtäviensä johdosta vapaa pääsy tiedostoihin, jotka he olivat työsuhteidensa päättymisvaiheessa kopioineet itselleen. Korkein oikeus katsoi, että vaikka yrityksen työntekijät olivat kopioineet yrityksen tietoja laajemmin kuin heidän tehtävänsä vuoksi olisi ollut tarpeellista tai tarkoituksenmukaista ja vaikka kopioimisen ajankohta viittasi tarkoitukseen käyttää tietoja työpaikanvaihdoksen jälkeen ilman lupaa, tämä ei merkinnyt sitä, että kopioiminen olisi ollut yritysvakoilusäännöksessä tarkoitetulla tavalla oikeudetonta. Siksi korkein oikeus katsoi, etteivät A ja B olleet menettelyllään syyllistyneet yritysvakoiluun.

Tieto on nykyisin tärkeä pääoma yrityksille. Erityisesti tietotekniikan aloilla koko yrityksen toiminta voi olla sen kehittämän uuden tiedon varassa. Tätä uutta tietoa yritys hyödyntää elinkeinotoiminnassa. Yritykset voivat suojata keksintöjä patenteilla. Kuitenkin monesti teknisen tietämyksen tai uuden keksinnön arvo on suurimmillaan ennen kuin tieto on suojattavissa esimerkiksi patentilla. Siksi elinkeinorikoksia koskevat säännökset ja niiden antama suoja ovat erittäin merkittäviä elinkeinonharjoittajan näkökulmasta.

Aina keksintöjen patentointi ei kuitenkaan ole järkevin ratkaisu, sillä patenttihakemuksessa keksinnön tekijän on paljastettava keksintönsä niin yksityiskohtaisesti, että sitä voidaan suoja-ajan päätyttyä käyttää hyväksi ja kehittää sen pohjalta uutta. Täten keksintöä voi yrittää suojata myös pitämällä keksinnön ja sitä koskevat tiedot salassa. Tämä voi olla kannattavaa, jos tuotteen odotettavissa oleva elinaika markkinoilla on lyhyt. Jos liikesalaisuus pystytään suojaamaan hyvin, on loukkausriski pienempi kuin patentin osalta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Rikoslain 21 luvun 13 §:ssä säädetään vaaran aiheuttamisesta. Pykälän mukaan vaaran aiheuttamiseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaaran aiheuttamista yleisesti sekä tilanteita, joissa vaaran aiheuttamista koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kunnianloukkaus

Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rikoslain mukainen yritysvakoilu

Elinkeinon harjoittamiseen liittyy usein sellaista tietämystä, jota elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään salassa muilta elinkeinonharjoittajilta. Liikesalaisuudet ovat nimenomaan sellaista tietoa, jonka leviämistä ulkopuolisille halutaan estää. Rikoslain 30 luvussa säädetään elinkeinorikoksista: Yksi tämän luvun alaisista rikoksista on yritysvakoilu.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.