Rikos

Syyntakeisuus, alentunut syyntakeisuus ja syyntakeettomuus

Julkaistu: 23.01.2020

Rikosvastuun edellytyksenä on, että tekijä on täyttänyt viisitoista vuotta teon hetkellä ja hän on syyntakeinen. Syyntakeisuudella tarkoitetaan riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen. Syyntakeettomuus on poikkeustila, jossa henkilöllä ei ole edellä mainittua psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä.

Syyntakeeton on henkilö, joka ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt. Syyntakeettomuus edellyttää, että henkilöllä on tekohetkellä psyykkisesti poikkeava tila ja että tämän tilan takia häneltä puuttuu tekoa koskeva ymmärrys tai käyttäytymisen säätelykyky. Syyntakeettomuus johtuu joko ymmärryksen tai kontrollin puutteesta. Syyntakeettomuutta arvioitaessa arvioidaan mikä on todetun psyykkisen tilan vaikutus tekijään kykyyn erottaa oikea ja väärä toisistaan, kykyyn tehdä kohtuullisen tarkkoja havaintoja ympäröivästä todellisuudesta ja hänen mahdollisuuksiinsa hallita omaa toimintaansa. Syyntakeettomuus arvioidaan tarkastellen mielentilaa tekohetkellä, joten tilan myöhemmällä muuttumisella ei ole arvion kannalta ole väliä.

Syyntakeisen ja syyntakeettoman lisäksi henkilö voidaan katsoa alentuneesti syyntakeiseksi. Jos henkilön kyky ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut, katsotaan hänet alentuneesti syyntakeiseksi. Alentunut syyntakeisuus lieventää syyllisyysmoitetta, mutta ei poista sitä kokonaan. Alentunut syyntakeisuus ei edellytä psyykkiseltä poikkeustilalta edellisen kaltaista vakavuutta. Riittää että tekijän ymmärryskyky tai kontrollointikyky on merkittävästi alentunut. Alentunut syyntakeisuus johtaa usein rangaistuksen lieventämiseen, tosin alentuneesti syyntakeisellekin voidaan tuomita rikoslajikohtainen maksimirangaistus.

Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole erityisen painavia syitä. Jos tekijä on pakotettu juomaan liiallinen määrä alkoholia tai jos hän on vahingossa ottanut huumeita luullen niitä perustellusti harmittomaksi, voidaan tämä katsoa syyntakeisuutta alentavana seikkana. Erityisen painavat syyt itse aiheutetussa päihtymyksessä tai tajunnan häiriöissä tulevat harvoin kysymykseen, mutta esim. alkoholin ja lääkkeiden yllättävä yhteisvaikutus voitaisiin tällaiseksi laskea. Kovakaan humalatila ei siis lähtökohtaisesti poista tekijän rikosvastuuta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Rikoslain mukainen avunanto

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 6 §:n mukaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Avunannon on oltava tahallista. Vaatimus tahallisuudesta edellyttää sitä, että avunantajan on oltava riittävässä määrin tietoinen tekeillä olevasta tai tulevasta rikoksesta. Avunantajan on oltava tietoinen oman teon merkityksestä rikoksen toteuttamiselle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yllytys rikoslain mukaan

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 5 §:n mukaan yllytyksestä tuomitaan se, joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai tahallisen rikoksen rangaistavaan yritykseen. Kyse on tilanteesta, jossa yllyttäjä vaikuttaa rikoksentekijään siten, että tämä päättää tehdä rikoksen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Rikoslain 21 luvun 13 §:ssä säädetään vaaran aiheuttamisesta. Pykälän mukaan vaaran aiheuttamiseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaaran aiheuttamista yleisesti sekä tilanteita, joissa vaaran aiheuttamista koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.