Rikos

Syyttämättäjättämispäätös

Julkaistu: 15.01.2021

Poliisin suoritettua esitutkinnan rikosasia siirretään syyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjän on lain mukaan nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos se on laissa säädetty rangaistavaksi, sen syyteoikeus ei ole vanhentunut ja on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jos nämä edellytykset eivät täyty, on syyttäjän tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä. Jos kysymys on ns. asianomistajarikoksesta, ei syyttäjä saa nostaa syytettä, jos asianomistaja ei ole tehnyt syyttämispyyntöä.

Lisäksi syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta ns. harkinnanvaraisella perusteella. Näitä perusteita voidaan käyttää rikoksen vähäisyyden, rikoksentekijän nuoruuden, oikeudenkäynnin ja rangaistuksen kohtuuttomuuden, ns. konkurrenssin, asian jatkamisen kustannusten tai toisen rikoksen tunnustamisen perusteella. Syyte voidaan myös jättää nostamatta erityissääntöjen nojalla. Erityissäännöillä tarkoitetaan rikoslaissa ja muissa laeissa olevia tiettyjä rikoslajeja koskevia säännöksiä, jotka oikeuttavat syyttämättä jättämiseen. Kun syyttäjä harkitsee syytteen nostamatta jättämistä, hänen on arvioitava, edellyttääkö tärkeä yleinen tai yksityinen etu syytteen nostamista.

Useimmiten syyttämättä jättäminen tehdään todennäköisten syiden puutteen tai rikoksen vähäisyyden perusteella. Jos asiassa ei ole todennäköisiä syitä epäillä rikosta, näyttö voi puuttua joko rikoksen tapahtumisesta tai epäillyn syyllisyydestä.

Syyttämättä jättäminen rikoksen vähäisyyden perusteella edellyttää, että epäillystä rikoksesta ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä rikoksesta epäillyn syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä. Vähäisyyttä arvioidessa on kiinnitettävä huomiota siihen, onko rikosta pidettävä rikoslajin normaalitapaukseen verrattuna vähäisenä. Tarkoitus ei ole, että rikoksentekijä jätettäisiin säännönmukaisesti syyttämättä jostakin vähäisenä pidettävästä rikoslajista.

Syyttämättä jättämisestä on tehtävä päätös, joka on annettava syyttämättä jätetylle ja asianomaiselle. Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu. Syyttäjä saa peruttaa päätöksensä, mutta peruuttaminen edellyttää, että asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.

Asianomistajalla on oikeus itse nostaa syyte rikoksesta, jos syyttäjä on tehnyt päätöksen olla nostamatta syytettä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Rikoslain mukainen avunanto

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 6 §:n mukaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Avunannon on oltava tahallista. Vaatimus tahallisuudesta edellyttää sitä, että avunantajan on oltava riittävässä määrin tietoinen tekeillä olevasta tai tulevasta rikoksesta. Avunantajan on oltava tietoinen oman teon merkityksestä rikoksen toteuttamiselle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yllytys rikoslain mukaan

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 5 §:n mukaan yllytyksestä tuomitaan se, joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai tahallisen rikoksen rangaistavaan yritykseen. Kyse on tilanteesta, jossa yllyttäjä vaikuttaa rikoksentekijään siten, että tämä päättää tehdä rikoksen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Rikoslain 21 luvun 13 §:ssä säädetään vaaran aiheuttamisesta. Pykälän mukaan vaaran aiheuttamiseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaaran aiheuttamista yleisesti sekä tilanteita, joissa vaaran aiheuttamista koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.