Rikos

Väärennys

Julkaistu: 28.07.2020

Rikoslain mukaan väärennykseen syyllistyy se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena. Todisteena käyttäminen ei tarkoita pelkästään todistelua tuomioistuimessa tai viranomaisen luona, vaan kattaa tilanteet, joissa tietty tosiasia vahvistetaan jonkin todistuskappaleen avulla, kuten esim. henkilöllisyyden todistaminen pankissa.

Väärä asiakirja tai todistuskappale voidaan joko valmistaa (tai valmistuttaa) tai väärentää. Väärentämisessä aidon asiakirjan sisältö muutetaan todistelun kannalta olennaisilta osin. Edellytyksenä näiden tekojen rangaistavuudelle on, että väärää asiakirjaa tai todistuskappaletta aiotaan käyttää harhauttavana todisteena. Tämä tarkoittaa, että väärennyksellä pyritään uskottelemaan sen vastaanottaja väärennyksen aitoudesta ja pyritään saamaan tämä tekemään tai jättämään tekemättä jotain. Ns. harmittomat väärennykset, joita ei ole tarkoitus käyttää harhauttavana todisteena, eivät ole rangaistavia.

Väärennykseen voi myös syyllistyä pelkästään käyttämällä väärää tai väärennettyä todistuskappaletta harhaanjohtavana todisteena. Harhauttavana todisteena käyttäminen tarkoittaa sen esittämisestä ulkopuoliselle sellaisissa olosuhteissa, että tällä on todellinen mahdollisuus erehtyä luulemaan väärennystä aidoksi. Vaikka vastaanottaja olisi tietoinen todistuskappaleen epäaitoudesta, on toiminta rangaistavaa, jos esittäjä uskoo voivansa harhauttaa vastaanottajaa. Käyttäminen tulee usein kyseeseen tilanteissa, joissa joku muu on valmistanut tai väärentänyt todistuskappaleen.

Rikoslaki määrittelee todistuskappaleen tarkoittavan asiakirjaa ja sen näköisjäljennöstä, merkkiä, leimaa, rekisterikilpeä, ääni- ja kuvatallennetta, piirturin, laskimen tai muun vastaavan teknisen laitteen tuottamaa tallennetta sekä automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvaa tallennetta, jos sitä käytetään tai voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena oikeuksista, velvoitteista tai tosiasioista. Lähes kaikki asiakirjat, joilla on merkitystä todistuskappaleina, voivat olla väärennyksen kohteita.

Väärennyksestä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Rikoslaissa on myös väärennyksen lievä ja törkeä tekomuoto. Lievässä väärennyksessä väärennys on ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Törkeässä väärennyksessä väärennyksen kohde on merkittävä tai siinä on käytetty erityistä suunnitelmallisuutta tai teknisisiä apulaitteita ja väärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Väärennysrikoksia ovat myös laissa tarkemmin määritellyt väärennysaineiston hallussapito ja maastomerkin väärennys.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Rikoslain mukainen avunanto

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 6 §:n mukaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Avunannon on oltava tahallista. Vaatimus tahallisuudesta edellyttää sitä, että avunantajan on oltava riittävässä määrin tietoinen tekeillä olevasta tai tulevasta rikoksesta. Avunantajan on oltava tietoinen oman teon merkityksestä rikoksen toteuttamiselle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yllytys rikoslain mukaan

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 5 §:n mukaan yllytyksestä tuomitaan se, joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai tahallisen rikoksen rangaistavaan yritykseen. Kyse on tilanteesta, jossa yllyttäjä vaikuttaa rikoksentekijään siten, että tämä päättää tehdä rikoksen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Rikoslain 21 luvun 13 §:ssä säädetään vaaran aiheuttamisesta. Pykälän mukaan vaaran aiheuttamiseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaaran aiheuttamista yleisesti sekä tilanteita, joissa vaaran aiheuttamista koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.