Yritystoiminta

Millainen merkki voidaan rekisteröidä tavaramerkkinä?

Julkaistu: 22.07.2022

Tässä artikkelissa käsitellään rekisteröitäviä tavaramerkkejä. Suomessa tavaramerkkeihin sovelletaan tavaramerkkilakia (544/2019). Tavaramerkkilain 11.1 §:n mukaan tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, jos sillä voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa tavaramerkin haltijan tavarat tai palvelut toisen tavaroista tai palveluista. Lisäksi merkki tulee voida esittää tavaramerkkirekisterissä sellaisella tavalla, että viranomaiset ja yleisö voivat määrittää tavaramerkin haltijan saaman suojan selkeän ja täsmällisen kohteen. 

Edellä esitetystä nähdään, että tavaramerkin muotoa ei ole varsinaisesti rajoitettu. Tavaramerkin voivat muodostaa kaikki merkit, jotka ovat erottamiskykyisiä ja jotka voidaan esittää selkeästi ja täsmällisesti. Selkeällä ja täsmällisellä esittämisellä tarkoitetaan sitä, että viranomaiset ja yleisö ymmärtävät suojan kohteen. Merkki pitää myös pystyä esittämään tavaramerkkirekisterissä.  

Tavaramerkkiä hakevan on muistettava, että tavaramerkkiä ei voida rekisteröidä, jos haettava merkki aiheuttaa sekaannusvaaran aikaisemman tavaramerkin tai toiminimen kanssa. Sekaannusvaara voi syntyä, jos merkit ovat samanlaisia tai samankaltaisia ja merkit kattavat samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluita. 

Tavaramerkkilain 11.2 §:ssä määritellään erikseen merkit, joita ei pidetä erottamiskykyisinä ja joita ei täten voida rekisteröidä tavaramerkkinä. Erottamiskykyisenä ei pidetä merkkiä, joka voi kuvailla tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa, palvelujen suoritusajankohtaa taikka muuta niiden ominaisuutta. Esimerkiksi "liikunta-ohjaus" ei voi sellaisenaan olla tavaramerkki liikuntapalveluille. Erottamiskykyisenä ei myöskään pidetä merkkiä, josta on tullut elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetty nimitys tavarasta tai palvelusta. Esimerkkinä tästä on heteka, joka yleistyi tarkoittamaan kaikkia tietyntyyppisiä metallisänkyjä. Erottamiskykyisenä ei myöskään pidetä merkkiä jolla ei muulla tavoin voida elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavaroita tai palveluita toisen tavaroista tai palveluista.  

Tavaramerkki voi olla sana tai useampia sanoja yhdessä, jolloin on kyse sanamerkistä. Nykyään valtaosa rekisteröidyistä merkeistä on sanamerkkejä. Esimerkkeinä voidaan mainita ”Marimekko” tai ”New Balance”. 

Tavaramerkki voi olla myös kuvio, iskulause, näiden yhdistelmä, äänimerkki tai kolmiulotteinen merkki, jolloin tavaran tai sen päällyksen muoto toimii tavaramerkkinä. Kuviomerkki voi muodostua yhtä hyvin piirroksesta tai muustakin kuvasta. Yhdistelmämerkki on yleensä kuvion ja sanan yhdistelmä. Yhdistelmämerkistä puhutaan myös silloin, kun sana kirjoitetaan tietyllä, erityisellä tavalla. Tavaramerkkeinä suojattuja iskulauseita ovat esimerkiksi Fazerin ”Sanokaa Fazer, kun haluatte hyvää” ja Niken ”JUST DO IT”.  

Tavaramerkki voi myös olla liikkuvaa kuvaa, tuotteen pakkaus tai jopa väri. Tunnettu esimerkki tuotteen pakkauksesta tavaramerkkinä on Coca-Cola-pullo. Väreistä tavaramerkkirekisteriin on merkitty mm. Fazerin Sinisenä tunnetun suklaalevyn päällyksen sininen värisävy sekä Fiskarsin saksille oranssi värisävy. Edeltä esitetystä on nähtävissä, että tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä monentyyppisiä merkkejä, kunhan laissa merkille asetetut edellytykset täyttyvät.  

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.

Lue artikkeli

Artikkelit

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.