Yritystoiminta

Yrittäjän työttömyysturvasta

Julkaistu: 21.01.2012

Asianajaja Aino Lehtonen, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy aino.lehtonen@teperi-law.fi

Yrittäjien työttömyyskassat (SYT ja AYT)

Perinteisesti on ajateltu, että yrittäjä pärjää omillaan, eikä hän tarvitse yhteiskunnan apua selvitäkseen elämän karikoista. Viime vuosikymmenen lama on onneksi tuonut hieman muutosta tähän ajatteluun. Pakollisia yrittäjän eläkemaksuja ei aina enää pidetä yrittäjien keskuudessa rangaistuksena, ja vapaaehtoisuuteen perustuvat yrittäjien työttömyyskassat saavat koko ajan uusia jäseniä.

Yrittäjän työttömyysturva on kalliimpaa kuin palkansaajan vastaava turva, mutta siitä huolimatta vuonna 1995 perustettujen työttömyyskassojen jäsenmäärät kasvavat koko ajan. Suomessa on yrittäjille tarkoitettuja työttömyyskassoja kaksi: Suomen Yrittäjien Työttömyyskassa SYT ja ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT. Kassojen tarjoama työttömyysturva on lailla määrätty ja samansisältöistä.

Kuka pääsee kassan jäseneksi

Pääsääntöisesti kassanjäseneksi pääsee YEL tai TEL vakuutettu yrittäjä, joka omistaa vähintään 15 prosenttia yrityksestä ja työskentelee siinä johtavassa asemassa.

Maksettavan työttömyysturvan suuruus määräytyy pääsääntöisesti yrittäjän itse määräämän YEL-tulon mukaan. Maksu on määrältään 2-3,5 prosenttia ilmoitetusta tulosta. Kassanjäsenenä on pääsääntöisesti oltava kaksi vuotta ennen kuin työttömyyskorvausta maksetaan.

Koska yrittäjä on työtön

Yrittäjän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon heti yritystoiminnan päätyttyä tai keskeydyttyä. Yritys toiminta päättyy jos yritys asetetaan konkurssiin tai myydään kokonaan. Myös silloin yrittäjä jää työttömäksi kun hän myy osuutensa yrityksestä ja samalla lopettaa työskentelyn. Myös vapaaehtoinen yritystoiminnan päättäminen esim. selvitystilan kautta on hyväksyttävä tapa lopettaa yritystoiminta ja päästä työttömyyskorvauksen piiriin.

Joissain tilanteissa yrityksen toiminnan keskeytyminen riittää, tällöin keskeytymisen on täytynyt kestää yhtäjaksoisesti ainakin neljä kuukautta.

Katso lisää: Työttömyysturva palkansaajan ryhtyessä yrittäjäksi

www.syt.fi tai www.ayt.fi

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.

Lue artikkeli

Artikkelit

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.