Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Yrityssaneerausmenettelyn esteet

Julkaistu 21.1.2012

Asianajaja Antti Kejo, Kajaani, As:tsto Antti Kejo Ky, aasto@anttikejo.fi

Hakemuksen vireille tulo ei johda suoraan saneerausmenettelyn aloittamiseen. Saneerausmenettelyn YrSanL:n 6.1 §:n vaihtoehtoisten edellytysten lisäksi tuomioistuimen on tutkittava viran puolesta kaikki ratkaisuaineistosta ilmenevät mahdolliset estevaikutukset. Esteperusteet tulevat ilmi usein tuomioistuimen omista havainnoista, hakemuksesta tai sen liitteistä, taikka velkojien antamista lausunnoista nk. ratkaisuaineistosta.

Esteperusteeseen vetoavalla on todistustaakka väitteensä oikeellisuudesta. Väite tulee esittää riittävän yksilöidysti, koska TI ei pysty kirjallista menettelyä sovellettaessa käyttämään prosessinjohdollisia keinoja lausumien sisällön selventämiseen. Esteperusteet poikkeavat suuresti sisältönsä konkreettisuudessa. Pääsäännön mukaan yleisluontoiseen säännökseen (esim. YrSanL 7.1 §:n kohdat 4 ja 5) vetoaminen vaatii yksityiskohtaisemmat perustelut, kun taas väitteen sisällön erityinen perustelu ei ole samassa määrin tarpeellista konkreettisemman säännöksen (esim. YrSanL 7.1 §:n kohdat 2 ja 3) yhteydessä.

Saneerausmenettelyä ei voida YrSanL:n 7.1 §:n 1. kohdan mukaan aloittaa, jos velallisyrityksen maksukyvyttömyyttä ei pystytä korjaamaan kuin tilapäisesti saneerausmenettelyn avulla tai, jos on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä kukaan muu ole sitoutunut vastaamaan näistä kustannuksista. Saneerausmenettelylle ei synny 2. kohdan mukaan estettä, jos yrityksellä on vapaata omaisuutta arvioitujen saneerauskulujen verran. Esteen voi poistaa myös ulkopuolisen sijoittajan ottama vastuu kuluista. Kuluvastuu asetetaan ilman ylärajaa. Menettelystä aiheutuviin kustannuksiin kuuluu selvittäjän palkkion ohella muut aiheutuneet kustannukset, pl. oikeudenkäyntimaksut.

YrSanL:n 7.1 §:n 3. kohdan estevaikutus kohdistuu menettelyn alkamisen jälkeen syntyvien velkojen maksuun. Esteen muodostaa todennäköisyys siitä, ettei velallinen kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja. Esteperusteen soveltamisessa on huomioitava saneerausmenettelyn aikana syntyvä tulorahoitus ja uusi pääoma, joilla menettelyn aikainen velka pystytään maksamaan. Mikäli tarkoituksena olisi arvioida yrityksen mahdollisuuksia menettelyn aikana syntyvien velkojen maksamiseen, sillä perusteella minkä suuruiset yrityksen käyttövarat ovat hakemusvaiheessa, estyisivät lähes kaikkien saneerausmenettelyjen aloitukset lain 7.1 §:n 3. kohtaan.

Neljäs esteperuste on kuudennen esteperusteen ohella erityinen esteperuste, joita sovelletaan oikeuskäytännössä erittäin harvoin. Neljäntenä esteperusteena on perusteltu syy olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen. Säännöksellä pyritään estämään saneerausmenettelyn väärinkäyttö sille vieraisiin tarkoituksiin. Asianosaisten tarkoitusperistä on mahdotonta saada tarkkaa tietoa ja siksi esteperustan muodostavia päätelmiä on yleensä mahdollista tehdä vain asianosaisten aikaisemman käyttäytymisen perusteella.

Hallituksen esityksen (182/1992 s. 68) mukaan velallisen tai yrityksen johdon aiempi käyttäytyminen velkojia kohtaan tai menettelyn aloittamisen jälkeinen käyttäytyminen, voivat olla edellytys säännöksen mukaisen esteen muodostumiselle, mikäli on havaittavissa että pyrkimyksenä on perintäkiellon aikaansaaminen eikä pyrkimys yrityksen tervehdyttämiseen. Lisäksi velallisyrityksen aikaisemmin harjoittamassa muussa toiminnassa todetut väärinkäytökset velkojien vahingoittamiseksi, voivat antaa perustellun aiheen epäillä väärinkäytöstä. Velallinen voi väärinkäyttää menettelyä tekemällä hakemuksen vasta, kun konkurssia on jo haettu. Tällaiset konkurssia lykkäävät hakemukset ovat melko tavallisia.

Yrityssaneerauslain tärkein esteperuste on 5. kohdan perusteltu syy olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä. Yrityksen jatkamiskelpoisuutta kutsutaan myös yleiseksi esteperusteeksi ja se konkretisoi YrSanL:n 1 §:n jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämisen tavoitteen. Menettelyn aloitusvaiheessa ei aina voida, eikä ole välttämätöntäkään tietää, onko yrityksen toiminta jatkamiskelpoista. Edellytyksen täyttymistä kutsutaan tuomioistuimen tekemässä menettelyn aloittamisharkinnassa jatkamiskelpoisuusharkinnaksi. Saneerausmenettely voidaan aloittaa, vaikka täyttä varmuutta jatkamiskelpoisuudesta ei olisikaan, koska saneerausmenettelyn yhtenä keskeisenä tarkoituksena on edesauttaa yrityksen taloudellisen tilan ja saneerausmahdollisuuksien selvittämistä.

Laista ja sen esitöistä ei selviä, kuinka jatkamiskelpoisuus saadaan selvitettyä. Arvio jatkamiskelpoisuudesta joudutaankin usein perustamaan pelkästään tilintarkastajan lausuntoon. Esteperustan konkretisoiminen vaatisi tilintarkastajan kielteisen arvion tai epäilyn saneerauksen onnistumisen edellytyksistä tai velkojan riitautuksen. Velkojan tai todennäköisen velkojan hakemukseen ei tarvitse liittää tilintarkastajan lausuntoa. Tuomioistuin ei saa näin harkinnan tueksi minkäänlaista materiaalia. Menettelyn jatkamista puoltava 7.1 §:n kohta 5 sälyttää selvitysvelvollisuuden sille, joka vetoaa 5. kohdan esteperusteeseen. Menettelyn estääkseen, menettelyosallisen tulee näyttää toteen jatkamiskelvottomuus.

6. kohdan esteperusteeksi muodostuu olennaisesti puutteellinen tai virheellinen kirjanpito, paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan. Kirjanpitoon usein sisältyvillä vähäisillä virheillä ei kuitenkaan katsota olevan vaikutusta. Esteperuste itsessään kumoaa estevaikutuksen [ paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan] olemassaolon. Kyseisen esteperusteen soveltaminen edellyttää täyttä näyttöä, samoin kuin korjauskelpoisuuden täyttyminen.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.