Kauppa ja sopimus

Kiinteistön kaupan määrämuotoisuus

Julkaistu: 01.08.2012

Kiinteistökaupan muotosäännöksen (MK 2:1 §) mukaan kauppa on tehtävä aina kirjallisesti. Osapuolten tai heidän asiamiestensä tulee allekirjoittaa luovutuskirja, jonka lisäksi määrämuotoisuus edellyttää vielä julkisen kaupanvahvistajan vahvistusta. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Kaupanvahvistajan lisäksi ei tarvita muita todistajia. Maakaaren 2 luvun 1 §:n muotoseikkasäännösten mukaan kauppakirjasta on käytävä ilmi tiedot kaupan osapuolista, kaupan kohteesta, kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta sekä luovutustarkoitus, joka ilmenee yleensä jo asiakirjan nimestä: kauppakirja, lahjakirja. Kaikki kaupan ehdot tulee kirjata kauppakirjaan. Kirjaamaton ehto on pätemätön.

Vaikka kiinteistökaupan tekemisessä muotomääräysten noudattaminen on kaupan pätevyyden edellytys, kauppakirjan sisällön osalta vallitsee varsin pitkälle sopimusvapaus. Mikäli myyjä tekee kauppakirjan itse, on todella tärkeää tutustua kauppakirjan sisältöön huolella ennen sen allekirjoittamista. Kauppakirjassa voi olla esim. tahattomia virheitä tai se ei muuten vastaa sitä mitä alun perin on sovittu. Pääsääntöisesti on kuitenkin suositeltavaa käyttää kauppakirjan laadinnassa asiantuntijoiden apua, koska kyse on yleensä huomattavista taloudellisista intresseistä.

Sopimuksen pätemättömyyden aiheuttavat ehdot on lueteltu maakaaren 2. luvun 11 pykälässä. Kiinteistön kaupassa ei pidetä sitovana:

  1. ehtoa, jonka mukaan myyjällä tai jollakin muulla on oikeus halutessaan lunastaa kiinteistö tai, jonka mukaan ostajalla on velvollisuus tarjota kiinteistö myyjän tai jonkun muun ostettavaksi ennen sen luovuttamista uudelle omistajalle.
  2. ehtoa, joka rajoittaa ostajan oikeutta luovuttaa kiinteistö edelleen, pantata kiinteistö, sopia vuokraoikeuden tai muun erityisen oikeuden perustamisesta kiinteistöön taikka muutoin näihin verrattavalla tavalla oikeudellisesti määrätä kiinteistöstä.
  3. ehtoa, joka rajoittaa myyjän tai hänen edeltäjänsä vastuuta saannonmoitteesta.
  4. ehtoa, joka rajoittaa ostajan henkilökohtaista vapautta tai joka on muutoin sopimaton taikka jonka noudattaminen on lainvastaista.

Oikeustoimilain 36 §:ä sovelletaan kohtuuttoman ehdon sovittelun yhteydessä.

Muita kiinteistökaupan yhteydessä huomioitavia seikkoja edellisten lisäksi ovat mm. kauppakirjaan merkityn kauppahinnan sitovuus ja puolisoiden yhteisen kodin luovuttamisen edellytykset. Kauppakirjaan merkitty kauppahinta on oikeudellisesti sitova. ”Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty” (MK 2:1 §).

Avioliitto rajoittaa puolisoiden oikeutta vallita yksityistä omaisuuttaan. Omaisuuden käyttötarkoitus rajoittaa sen luovuttamista, riippumatta siitä onko toisella puolisolla avio-oikeutta kyseiseen omaisuuteen vai ei. Puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta myydä asuntoa, joka on tarkoitettu puolisoiden yhteisenä kotina käytettäväksi.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdosta

Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.

Lue artikkeli

Artikkelit

Tavaran virhe kauppalain mukaan

Kauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.