Kauppa ja sopimus

Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdosta

Julkaistu: 21.09.2022

Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan määritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Säännöksen mukaan ”Osamaksukaupalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista irtaimen esineen kauppaa, jota koskevan sopimuksen mukaan hinta suoritetaan maksuerissä, joista yksi tai useampi erääntyy sen jälkeen, kun esine on luovutettu ostajalle, ja jossa myyjä on pidättänyt itselleen joko oikeuden esineen takaisin ottamiseen, jos ostaja laiminlyö hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden täyttämisen, taikka omistusoikeuden esineeseen siihen asti, kun joko koko hinta tai ainakin määrätty osa niistäkin maksueristä, jotka erääntyvät esineen luovuttamisen jälkeen, on suoritettu.” Siten omistuksenpidätysehdolla tarkoitetaan vakuusmuotona sopimuksessa käytettävää määräystä, jolla perustetaan myyjälle oikeus purkaa kauppasopimus, mikäli ostaja ei täytä velvollisuuksiaan tai viivästyy niiden täyttämisessä. Purkuoikeuden käyttämisestä johtuu, että myyjälle syntyy takaisinotto-oikeus kaupan kohteeseen.

Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.

Omistuksenpidätysehto on irtaimen kaupassa yleisesti ottaen vapaamuotoinen, mutta esimerkiksi kiinteistön kaupassa maakaari asettaa eräänlaisia muotovaatimuksia, jotta ehto olisi pätevä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehto on otettava kauppaan tietyllä tavalla sillä uhalla, että ehtoa ei muutoin sovelleta kauppaan. Maakaaren 2 luvun 2 §:n 2 kohdan mukaan omistuksenpidätysehto on pätevä vain silloin, jos se on otettu kauppakirjaan ja jos sen ei ole sovittu olevan voimassa viittä vuotta pidemmän aikaa kaupantekopäivästä.

Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehto suojaa myös myyjää ostajan konkurssitilanteessa. Konkurssilain 5 luvun 6 §:n mukaan velallisen hallinnassa oleva sivullisen omaisuus, joka voidaan erottaa velallisen omaisuudesta, ei kuulu konkurssipesään. Sivullisen omaisuus on luovutettava omistajalle tai tämän määräämälle sellaisin ehdoin, joiden täyttämistä konkurssipesällä on oikeus vaatia. Saman luvun 7 §:n mukaan edellä esitetty koskee myös irtainta omaisuutta, johon omaisuuden luovuttaja (myyjällä) on omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoon perustuva oikeus. Siten omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdoin toteutettu kauppa voi saada suojaa myös konkurssitilanteessa kolmansia tahoja vastaan, ja ehtoja voidaan käyttää niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden kaupassa.

 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdosta

Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.

Lue artikkeli

Artikkelit

Tavaran virhe kauppalain mukaan

Kauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.