Koti ja asuminen

Huoneenvuokralain mukainen muuttopäivä

Julkaistu: 28.12.2021

Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta eli huoneenvuokralakia sovelletaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa vuokrataan toiselle käytettäväksi asumiseen. Tällöin solmitaan asuinhuoneiston huoneenvuokrasopimus. Vuokrasopimuksessa sovitaan mikä on huoneiston käyttötarkoitus ja mihin huoneistoa pääasiallisesti käytetään. Yleensä sopimuksessa on maininta siitä, että huoneistoa käytetään asumiseen. 

Huoneenvuokralaki turvaa sekä vuokralaisen että vuokranantajan tiettyjä oikeuksia, mutta asettaa myös molemmille osapuolille tiettyjä velvollisuuksia. Vuokrasopimuksessa voidaan yleensä poiketa huoneenvuokralain säännöksistä. Huoneenvuokralain säännöksistä ei saa kuitenkaan poiketa silloin, jos laissa säädetään toisin tai poikkeaminen katsotaan muutoin kielletyksi. Vuokralaisen katsotaan olevan sopimussuhteen heikompi osapuoli, jonka vuoksi tietyt huoneenvuokralain säännökset ovat pakottavia vuokralaisen eduksi: Esimerkiksi vuokrasopimuksen irtisanomisajoista ei saa lain mukaan poiketa. 

Asuinhuoneiston vuokrasopimus on joko määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi, jollei muuta ole sovittu tai muusta laista muuta johdu. Määräaikainen vuokrasopimus päättyy sen voimassaoloajan umpeuduttua. Määräaikainen vuokrasopimus on sitova ja sitä ei pääsääntöisesti voi irtisanoa. Usein määräaikainen vuokrasopimus solmitaan yhden vuoden ajaksi, jonka jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy huoneenvuokralain nojalla sopimuksen irtisanomisen, purkamisen tai lakkaamisen johdosta taikka sopimalla sen päättymisestä.

Tilanteessa, jossa määräaikainen vuokrasopimus päättyy tai toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanotaan, tulee ajankohtaiseksi kysymys muuttopäivästä. Huoneenvuokralain 68 §:n mukaan muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymisen jälkeinen arkipäivä. Esimerkiksi, jos vuokrasopimus päättyy maanantaina, on muuttopäivä tiistai. Joskus vuokrasopimuksen päättymisen jälkeinen päivä voi osua viikonlopulle tai kyseinen päivä voi olla arkipyhä. Esimerkiksi, jos sopimuksen päättymispäivä on perjantai, lain mukaan muuttopäivä on maanantai, koska perjantain jälkeen seuraava arkipäivä on maanantai. Jos maanantai sattuisi olemaan arkipyhä, muuttopäivä olisi tiistai.

Lain mukaan vuokralaisen on muuttopäivänä jätettävä puolet asuinhuoneistosta vuokranantajan käytettäväksi. Seuraavana päivänä huoneisto on luovutettava kokonaan vuokranantajan hallintaan: käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuokralainen jättää huoneiston tyhjänä ja siivottuna, sekä luovuttaa avaimet vuokranantajan hallintaan. Asunnon hallinta-aika jatkuu avainten luovutukseen asti.

Muuttopäivää koskeva huoneenvuokralain pykälä ei kuitenkaan ole pakottava. Täten muuttopäivästä on mahdollista sopia vuokrasopimuksessa eri tavalla. Sopimuksesta on kuitenkin käytävä yksiselitteisesti ilmi, mitä muuttopäivästä on sovittu. Vuokrasopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että muuttopäivä on sama kuin vuokrasopimuksen päättymispäivä. 

Lain mukaan muuttopäivää on mahdollista siirtää, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Määräaikaisessa vuokrasuhteessa muuttopäivää ei ole mahdollista siirtää. Jos toistaiseksi voimassa olevassa vuokrasuhteessa vuokralaiselle aiheutuu huomattavia vaikeuksia saada toinen asunto muuttopäivään mennessä, tuomioistuin voi vuokralaisen vaatimuksesta siirtää muuttopäivää enintään yhdellä vuodella. Muuttopäivän siirtäminen voidaan kuitenkin rajoittaa koskemaan vain osaa huoneistoa. Kun muuttopäivää on siirretty, vuokrasuhde jatkuu entisin ehdoin enintään tuomioistuimen määräämään muuttopäivään saakka ja päättyy ilman irtisanomista. Kun muuttopäivää siirretään, tuomioistuimen on velvoitettava vuokralainen muuttamaan asunnosta vuokrasuhteen päätyttyä.

Laki turvaa vuokranantajan etua tietyissä tilanteissa. Lain mukaan muuttopäivää ei saa siirtää, jos siitä aiheutuu vuokranantajalle tai muulle huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Muuttopäivän siirtäminen ei myöskään ole mahdollista tilanteessa, jossa vuokranantaja on irtisanonut vuokrasopimuksen tai jos vuokranantajalla on lain mukaan oikeus purkaa vuokrasopimus taikka jos vuokralainen on itse irtisanonut tai purkanut vuokrasopimuksen.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Huoneenvuokralain mukainen muuttopäivä

Huoneenvuokralakia sovelletaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa vuokrataan toiselle käytettäväksi asumiseen. Tällöin solmitaan asuinhuoneiston huoneenvuokrasopimus. Tilanteessa, jossa määräaikainen vuokrasopimus päättyy tai toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanotaan, ajankohtaiseksi tulee kysymys muuttopäivästä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus

Luovutusvoittoa syntyy, kun myyt omaisuuttasi suurempaan hintaan kuin millä sen hankit. Jos ostat itsellesi asunnon 50.000 eurolla ja myyt sen 60.000 eurolla, luovutusvoittoa syntyy 10.000 euroa. Luovutusvoitosta pitää maksaa veroa pääomatulojen veroprosentin mukaisesti. Oman asunnon myynnistä saatu luovutusvoitto voi kuitenkin olla verovapaata.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perusteet asunto-osakkeen haltuunotolle

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston haltuunotosta yhtiön hallintaan asunto-osakeyhtiölaissa mainittujen perusteiden nojalla. Osakehuoneiston voi ottaa hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.