Koti ja asuminen

Artikkelit - Koti ja asuminen

Palo- ja poistumisturvallisuus taloyhtiössä

Tässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.

Lue artikkeli

Artikkelit - Koti ja asuminen

Vuokralaisen vastuu asunnon kunnosta

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta sisältää muun muassa asuinhuoneiston käyttöön, kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä sääntöjä. Kun vuokralainen ottaa asuinhuoneiston hallintaansa, siirtyy hänelle lain mukaan tiettyjä velvoitteita asunnon kunnossapitoon ja hoitoon liittyen. Vuokralaisen velvollisuutena on hoitaa huoneistoa huolellisesti.

Lue artikkeli

Artikkelit - Koti ja asuminen

Asuinhuoneiston tai -rakennuksen lyhytvuokraus

Asuinhuoneistojen ja -rakennusten lyhytvuokraus on yleistynyt Suomessa viime vuosien aikana enenevässä määrin. Lyhytvuokrauksella tarkoitetaan asuinhuoneiston tai kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen vuokraamista lyhyeksi ajanjaksoksi. Lyhytvuokrausta harjoitetaan yleensä käyttämällä hyödyksi jonkin palvelujentarjoajan sähköistä alustaa, jonne ladataan ilmoitus vuokrattavasta kohteesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon lyhytvuokrausta suunnitellessa.

Lue artikkeli

Artikkelit - Koti ja asuminen

Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenen ja isännöitsijän velvollisuudet

Asunto-osakeyhtiön johto ja edustaminen kuuluvat hallitukselle ja isännöitsijälle. Asunto-osakeyhtiölaki asettaa yhtiön johdolle tiettyjä vastuita ja velvollisuuksia. Tässä artikkelissa tarkastelussa ovat yhtiön johdon yleinen huolellisuusvelvollisuus ja vahingonkorvausvelvollisuus.

Lue artikkeli

Artikkelit - Koti ja asuminen

Asuinhuoneiston alivuokrasuhde

Henkilö, joka hallinnoi asuinhuoneistoa, voi halutessaan vuokrata osan huoneistosta toisen käytettäväksi vastiketta vastaan. Tällöin on kyse alivuokrauksesta, johon sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta. Alivuokrasuhteesta on kyse silloin, kun alivuokrattu osa on enintään puolet huoneistosta. Jos huoneistosta vuokrataan enemmän kuin puolet, on kyse on jälleenvuokrauksesta, johon on aina saatava vuokranantajan lupa.

Lue artikkeli

Artikkelit - Koti ja asuminen

Vuokrasopimuksen irtisanominen vuokranantajan toimesta

Tässä artikkelissa tarkastellaan millaisia edellytyksiä laki asuinhuoneiston vuokrauksesta asettaa vuokranantajan aloitteesta tapahtuvalle vuokrasopimuksen irtisanomiselle, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus.

Lue artikkeli

Artikkelit - Koti ja asuminen

Huoneenvuokralain mukainen muuttopäivä

Huoneenvuokralakia sovelletaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa vuokrataan toiselle käytettäväksi asumiseen. Tällöin solmitaan asuinhuoneiston huoneenvuokrasopimus. Tilanteessa, jossa määräaikainen vuokrasopimus päättyy tai toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanotaan, ajankohtaiseksi tulee kysymys muuttopäivästä.

Lue artikkeli

Artikkelit - Koti ja asuminen

Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus

Luovutusvoittoa syntyy, kun myyt omaisuuttasi suurempaan hintaan kuin millä sen hankit. Jos ostat itsellesi asunnon 50.000 eurolla ja myyt sen 60.000 eurolla, luovutusvoittoa syntyy 10.000 euroa. Luovutusvoitosta pitää maksaa veroa pääomatulojen veroprosentin mukaisesti. Oman asunnon myynnistä saatu luovutusvoitto voi kuitenkin olla verovapaata.

Lue artikkeli

Artikkelit - Koti ja asuminen

Perusteet asunto-osakkeen haltuunotolle

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston haltuunotosta yhtiön hallintaan asunto-osakeyhtiölaissa mainittujen perusteiden nojalla. Osakehuoneiston voi ottaa hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi.

Lue artikkeli

Artikkelit - Koti ja asuminen

Mitä tarkoittaa kiinteistön kiinnitys ?

Kiinnitys on tapa käyttää kiinteistöä, tai muuta samanlaista oikeutta, panttina velan maksun takaamiseksi. Kiinteistönpanttioikeus syntyy, kun velallinen ensin vahvistaa kiinnityksen kiinteistöön tai muuhun kohteeseen, ja tämän jälkeen luovuttaa kiinnityksestä todisteena olevan panttikirjan velkojan haltuun.

Lue artikkeli