Luovutusvoittoa syntyy, kun myyt omaisuuttasi suurempaan hintaan kuin millä sen hankit. Jos ostat itsellesi asunnon 50.000 eurolla ja myyt sen 60.000 eurolla, luovutusvoittoa syntyy 10.000 euroa. Luovutusvoitosta pitää maksaa veroa pääomatulojen veroprosentin mukaisesti. Oman asunnon myynnistä saatu luovutusvoitto voi kuitenkin olla verovapaata.
Verovelvollinen ei ole velvollinen maksamaan luovutusvoitostaan veroa, jos hän luovuttaa vähintään kahden vuoden ajan omistamansa sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuksen tai sen osan, jota hän on omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asuntona.
Verovapaus edellyttää siis, että asunto on omistusaikana ollut yli 2 vuotta yhtäjaksoisesti vakituisessa asuinkäytössä. Tilapäinen pitkäkään poissaolo asunnosta ei katkaise yhtäjaksoista asumista, jos asunto on tällöinkin ollut varattuna verovelvollisen tai tämän perheen käyttöön ja sitä joissain määrin tähän tarkoitukseen käytetäänkin. Yhtäjaksoisuus kuitenkin katkeaa, jos poissa ollessa asunto laitetaan vuokralle tai annetaan muuten ulkopuolisen käyttöön, kuten sukulaiselle. Lyhytkin vuokraus, esim. asunnon vuokraaminen Airbnb:n kautta lomaviikon ajaksi, riittää katkaisemaan yhtäjaksoisuuden ja poistamaan verovapauden.
Asunnon luovutuksen ei kuitenkaan tarvitse tapahtua heti asumiskäytön päätyttyä. Verovapautta ei poista se, että asunto on ollut vuokrattuna 2 vuoden yhtäjaksoisen vakituisen asumisen ja omistamisen jälkeen. Luovutusvoitto on kokonaan verovapaata, jos verovelvollisen tai tämän perheen vakituisena asuntona on käytetty yli puolta luovutettavasta asunnosta. Käytön ollessa alle puolet, verovapaata on käyttöä vastaava osuus.
Rakennusten ja huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien lisäksi verovapaus soveltuu asumisoikeusasuntoihin. Asumisoikeusasunnoissa asumisoikeuden saaja maksaa asumisoikeusmaksun ja käyttövastiketta talon omistajalle. Asumisoikeuden voi myydä laissa säädetyt edellytykset täyttävälle henkilölle tai talon omistaja voi lunastaa asumisoikeuden, jolloin saattaa syntyä luovutusvoittoa. Rakennukseen rinnastetaan myös sen rakennuspaikka, siltä osin kuin se ei ole suurempi kuin 10.000 m2, tai kaavoitetulla alueella enintään kaavan mukaisen tontin tai rakennuspaikan suuruinen.
Oman asunnon luovutusvoitto ei ole verovapaata, jos verovelvollisen rakentamis- tai myyntitoimintaa on pidettävä elinkeinotoimintana. Toiminta katsotaan todennäköisemmin elinkeinotoiminnaksi, jos verovelvollinen on rakennusalan ammattihenkilö ja myyntikertoja on ollut useita.
Kun kaksi tai useampi henkilö omistaa yhdessä kiinteistön, puhutaan yhteisomistuksesta. Yhteisomistajat omistavat kiinteistön määräosin. Tällainen määräosainen omistus ei anna yhteisomistajalle oikeutta yksin hallita ja käyttää jotain tiettyä aluetta tai rakennusta kiinteistöllä. Lähtökohtaisesti yhteisomistajilla on yhtäläinen oikeus käyttää kiinteistöä, ja he vastaavat kiinteistöstä aiheutuvista kustannuksista omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Hallinnanjakosopimus on kiinteistön yhteisomistajien tekemä sopimus kiinteistön hallinnasta. Hallinnanjakosopimus ei muuta kiinteistön omistussuhteita, mutta sen avulla voidaan saavuttaa tilanne, jossa yhteisomistajalla on yksin määräysvalta hallitsemaansa alueeseen tai rakennukseen. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että kaikki kiinteistön yhteisomistajat siihen suostuvat ja ovat sopimuksen sisällöstä yksimielisiä. Sopimuksessa voidaan sopia, että se on voimassa toistaiseksi tai määräajan.
Lue artikkeliAsuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.
Lue artikkeliTässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.